Rakennukset teremisseillä, mordvalaisilla, virolaisilla ja suomalaisilla |
Other editions - View all
Common terms and phrases
aikaan ainoastaan aitan aitta aittoja aivan akkunaa asunto aukko Aunus edellisessä enää erityinen etehinen etupuolella Hiidenmaa hirsi huonetta johon joista juuri Jäppilä kaan kaksi kamari Kargašeno Karjalassa katos katto kautta Kazan kerrottu kiuas kiukaan kiukaan suu kodan kota Kud'in kuten kuvattu kylässä kyökki lattia lattian lieden lienee liesi liesikiuas luhdit luuva läävä mordvalaisilla Muhos muodon muoto muuten myöden myöskin niinkuin nurkassa näemme kuvassa orsia oven patsaitten penkki perällä piha pirtin Pirttirakennus pitää porstuan portaat puolella päin päädyssä päällä pääsee rakennetaan rakennettu rakennuksen rakennustyypin rehealusen Riiga riihen riihi riihituvan riihiä samassa sanotaan sauna saunoissa savu Seinäjoki seinän semmoisen sentähden sessa sisusta sivulla sivuseinälle suoja suomalaisen taan tahi talli Tallinna Talon pohjapiirros Tambow tapaan tavalla tavallisesti tehty teremisseillä teremissiläisen toinen toisessa toisinaan tupa tuparakennukset tuvan tyypin tätä usein uunin varten vasta Venäjän venäläisen virolaisilla Virossa välikaton välissä Wolgan seuduilla yläkerran губ
Popular passages
Page 38 - ... toisesta päästä taas pitkin sivuseinää kulkeva, kiinteä orsi (siis myös lapanä). Näitä kaikkia olganäitä mordvalaisessa kud'issa ei kuitenkaan usein ole, sillä toisinaan saattaa olla ainoastaan yksi semmoinen oven yläpuolella. Matkaksi sanotaan se kurkihirsi, joka — samoinkuin haahlainorret teremissiläisissä kud'issa ja jakohirsi monessa suomalaisessa pirtissä — yhdistää oviseinän peräseinän kanssa, mutta matka kannattaa sen lisäksi laudoista tehtyä välikattoa (patalok...
Page 127 - ... alla oli tanhua, jossa lehmiä kesällä pidetään ja johon oli ovi sekä alaporstuasta (talon väkeä varten) että takapihalta (eläimiä varten). Saraihin nousi pihan takapuolelta leveät portaat, joita myöten heinäkuormat ajetaan sisään. Kun lisään, että pirtin lattian alla oli 2 — 3 kyynärän korkuinen pimeä huone, ,,karsina", jossa käsimyllyä ja muita pirtin tarvekaluja säilytetään — ja että pirtin etehisen (A) sekä jo kerrottujen kahden pirttiä vastapäisen kamarin...
Page 125 - ... kylät eroavat meidänpuolisista ensiksiki siinä, että talot eivät ole raketut toisistaan hajalle niinkuin meillä, vaan kaikki yhteen ryhmään, aivan likekkäin toisiansa. Jo rajakylissä niinkuin Miinovasssa ja Kivijärvellä tämän erotuksen huomaa, ja kuta syvemmälle Karjalaan kulkee, sen jyrkemmästi se pistää silmään; niin esm. Usmana, ensimäinen kylä Kemistä tännepäin, lukee 90 taloa, vaan on toisesta päästä toiseen tuskin puolta virstaa pitkä. Talot ovat tavallisesti...
Page 126 - Ha'alla kiinnipantava ovi aukeni sisäänpäin melkein aivan pimeään porstuaan (e:\a alla), jonka perästä (/in kohdalla alakerrassa) portaat nousivat pitkin vasenta sivuseinää takaisin ovipuolta ja kartanoa kohti (^), niin että ylöstultua saattoi mainitusta kahdesta akkunasta katsoa ulos kartanolle ja rantaan päin. Porstuan pimeys tuli siitä, että se välilattian kautta...
Page 128 - Ainoa huomattava erotus oli uunin toiseen kylkeen tehty kaapin tapainen rakennus, »kosana» eli venäjän mukaan »runtukka», jonka päälle portaita myöten noustaan makaamaan. Siinä oli kaksi ovea, yksi pienempi, toinen isompi, ja ensi aluksi luulin sitä kaapiksi vain, vaan jälestäpäin matkallamme satuin kerran katsomaan isommasta ovesta sisään ja näin kummakseni, että siitä saattoi portaat alaspäin; ja silloin kuulin, että kosanan kautta aina kuljetaan alas karsinaan, johon tietääkseni...
Page 128 - ... Karjalassa ovat rakennetut. Asuinhuoneet ja huoneet eläimiä varten ovat aina yhdessä ryhmässä kiinni toisissansa; jälkimäisillä kuitenkin on omat seinät ja katot. Pirtti ulkonee aina muista huoneista ja on aina kolmi-akkunainen etusyrjältänsä; karsinan tähden sen akkunat ovat niin ylähällä. Porstua on enimmästi aina pimeänlainen ja portaat nousevat tavallisesti perältä oven puoleen. Vaan jo on aika astua pirttiin. Se oli jokseenki saman näköinen kuin meidän pirtit, vaikka...
Page 148 - ... ne kuulunevatkin uudempaan muotoon. Kiukaan kolkassa näkyy usein vielä patsas (kuvat 141, 145 ja 146), johon toisinaan tulirauta pärettä varten on istutettu. Patsaan päästä lähtee, ainakin hämäläisissä saunoissa, kaksi lautaa, toinen toiselle seinälle, toinen toiselle (kts. kuvaa 146). Tällä laudalla voi myös istua kylpöessä; sen nimenä on solkkinen. Muuten on kylpömistä varten erityinen parvi, johon usein hyvin yksinkerKuva 146. Saunan sisusta. Renko. Hämeenlinna. Kuva...
Page 127 - Jälkimäinen oli varsinainen vierashuone, koristettu useoilla pyhillä kuvakaapeilla, joitten edessä pikku lamput riippuivat; se oli muistaakseni myöski tapetseerattu, ja siinä me sitte nukuttiin. Ennenkuin menemme pirttiin, palatkaamme vielä porstuaan, yläkertaan. Siihen taas astuessamme jääpi meille akkunat oikealle ja alaspäin kulkevat portaat vasemmalle kädelle; suoraan meitä vastapäätä on ovi ja kun sen aukaisemme, tulemme kamariin, jolla on kaksi akkunaa, viimeiset niistä seitsemästä...
Page 128 - Siitä saattoivat portaat alaspäin, sillä kosanan kautta kuljetaan aina alas karsinaan, johon tietääkseni ei muute ovea ole. Pirtissä muuten oli kaksi akkunaa vasemmalla sivuseinällä ja yksi oikealla, lavitsat ympäri seiniä ja perällä huonetta pöytä lavitsan edessä ; seinät olivat sisäpuolelta hyvin sileiksi veistetyt. Lisättäköön vielä, että keskellä pirttiä uunin yläsyrjästä vastapäiseen seinään kulki lauta (patsaan ortena) siksi alahalla, että tavallisen miehen täytyi...